Laurin Kodilla juhannusvalmistelut ovat jo pitkällä. Tänään takapihan syreenien varjossa valmistui perinteisellä taidolla tehtyjä vihtoja. Vihdasta oli jo aiemmin valmistettu ensimmäinen versio, jota itseasiassa testattiin jo saunassakin vihtatalkoota edeltävänä aamupäivänä. Samalla tuoksuteltiin tulevaa juhannusta ja pohdittiin tietenkin – vihdan sidontaa, ja tietysti onko kysymyksessä siis ylipäänsä vihta, vaiko vasta.
Vihtojen ainekset olivat tuoreita, joten sidontataitoa olikin hyvä harjaannuttaa juuri kuorituilla oksilla. Vihdakset saatiin onnistuneesti sopimaan toisiinsa useampaankin uuteen vihtaan ja tulipa onneksemme helteeltä varjoisaan paikkaan myös pieni tuulenvire seuraksemme. Mukavassa yhdessäolossa taisi ajankulukin hetkeksi unohtua, niin keskittyneesti tämä keskeinen juhannuksen valmistelu eteni.
Kesäisessä iltapäivässä lampaat päkättelivät viereisessä aitauksessa odottavaisesti sekä talkooporukan, että vihtatuoksujen perään. Ja kyllä, odotus palkittiin, nuoret pässilampaat herkuttelivat lopuksi vihdoista yli jääneillä koivun lehdillä.
